Thor vierailee Utgard-Loken luona
Tässä tarinassa saatte kuulla siitä, miten Thor, vaikka onkin jumalista mahtavin, ei aina pärjää kavalia juonia ja taikuutta vastaan.
Kerran Thor, Loke ja Thorin apuri Thjalfi olivat matkalla mahtavan jättiläisen Utgard-Loken luokse. Toisen päivän iltana matkalaiset olivat pimeässä metsässä, eivätkä löytäneet yhtään hyvää paikkaa, jossa yöpyä. He jatkoivat kävelyä kunnes löysivät erään majan. Koska kukaan ei näyttänyt asuvan siinä, päättivät he käyttää sitä yön yli.
Yöllä kuitenkin tapahtui pieni maanjäristys ja Thor kumppaneineen perääntyi pieneen käytävään, jota Thor jäi vartioimaan. Läpi yön he kuulivat kovaa mörinää ulkoa, eivätkä uskaltautuneet ulos ennen aamua.
Kun aurinko vihdoin nousi, löysivät he ulkoa nukkumasta suuren jättiläisen, jonka kuorsaaminen oli aiheuttanut mörinän, jonka he olivat kuulleet. Thor otti esille moukarinsa, mutta samalla hetkellä jättiläinen heräsi. Hän oli niin iso, että Thor ei uskaltanut lyödä häntä.
Esittäydyttyään Skrymiriksi jättiläinen poimi maasta hanskansa, jota jumalat olivat luulleet majaksi. Hän tarjosi seuraansa matkan ajaksi ja otti jumalten eväät omaat pussiinsa.
Skrymirin askeleet olivat kuitenkin niin suuria, että jumalat jäivät nopeasti taakse ja löysivät hänet vasta illalla nukkumasta erään puun alta. Jumalten ruuat olivat jättiläisen pussissa, eikä Thor kaikista voimistaan huolimatta saanut sen nyörejä auki. Myrskyn jumala raivostui niin, että iski Skrymiriä päähän, mutta jättiläinen ainoastaan avasi hetkeksi silmänsä ja kysyi, oliko kenties lehti pudonnut hänen päähänsä.
Niin Thor, Loke ja Thjalfi viettivät illan ilman ruokaa. Yöllä Skrymirin kuorsaus piti heidät taas hereillä, kunnes Thor ei kestänyt enää ja löi jälleen moukarillaan jättiläistä. Ainoa tulos oli, että puoliksi unessa oleva Skrymir kysyi, oliko tammenterho tippunut puusta.
Aamulla Thor löi jättiläistä kolmannen kerran. Lyönti oli niin kova, että Mjölner upposi jättiläisen otsaan. Skrymir heräsi ja sanoi, että lintu oli varmaan lentänyt hänen ylitseen ja tehnyt tarpeensa. Sitten hän nousi ja jätti hyvästit varoittaen ensin kuitenkin Utgardista, jossa oli paljon häntä suurempia miehiä.
Kun he lopultakin pääsivät Utgardiin, oli se todellakin niin iso, että he mahtuivat sisään eräästä raosta portissa. Sisällä Utgard-Loke ei tervehtinyt heitä kovinkaan lämpimästi, mutta kysyi, millaisiin kilpailuihin he voisivat osallistua viihdyttääkseen muita.
Illalla juhlien aikana vieraat osallistuivatkin moniin mittelöihin, mutta epäonni tuntui seuraavan heitä. Thjalfi, jolla oli Asgardin nopeimmat jalat, hävisi juoksukisan vastustajalleen. Loke, joka koostaan huolimatta oli kova syömäri, hävisi syömiskilpailun. Thorille taas annettiin eteen valtava juomasarvi, joka hänen olisi pitänyt tyhjentää. Thor oli varma, että hänelle jäisi vielä jano sarven tyhjentämisen jälkeen, mutta otettuaan pari kunnon siemausta sarvi näytti olevan edellen täynnä.
Tämän jälkeen myrskyn jumalaa pyydettiin nostamaan jättiläisten harmaa kissa lattialta, mikä oli Thorin mielestä naurettavan helppoa. Mutta taaskaan hän ei saanut kaikista ponnistuksistaa huolimatta irti kuin yhden tassun. Lopuksi jättiläiset kutsuivat vanhan naisen painimaan Thorin kanssa. Tällä kertaa Thor oli varma voitostaan, mutta ei pystynyt edes liikuttamaan vastustajaansa, joka painoi jumalan alas yhdellä kädellä. Kun Thor oli painista täysin voimaton, keskeytti Utgard-Loke mittelön. Täydellisen nöyryytyksen jälkeen juhlat jatkuivat ja vieraita viihdytettiin.
Aamulla jumalat aloittivat matkansa kotiin. Kun he olivat jälleen turvallisesti porttien ulkopuolella, Utgard-Loke kertoi, miten heitä oli huijattu taitavan magian avulla. Skrymir ei ollut kukaan muu kuin Utgard-Loke itse ja Thor ei saanut avattua hänen pussinsa nyörejä, koska ne oli tehty lumotusta raudasta. Jättiläinen oli jäänyt henkiin Thorin iskuista ainoastaan, koska oli laittanut vuoren kypäränsä alle. Viimeinen isku oli melkein murentanut koko vuoren. Thjalfilla oli ollut juoksukisassa vastustajana ajatus, jota kukaan ei pysty juoksemaan kiinni, ja Loke oli kilpaillut itse tulta vastaan, joka syö kaiken nopeammin kuin mikään muu. Thorin sarvi oli kytketty taikuudella mereen ja siemaukset, jotka jumala oli siitä ottanut, olivat laskeneet meren pintaa huomattavasti. Jättiläisten kissa taas oli ollut itse Jormungandr, Thorin suurin vihollinen Midgardin Käärme. Thor oli itse asiassa valtavilla voimillaan melkein nostanut käärmeen merestä ja jättiläiset olivat olleet kauhun vallassa. Myrskyn jumalan viimeinen vihollinen oli ollut vanhuus, jota vahvinkaan mies ei pysty voittamaan. Kun Thor kuuli tämän kaiken, nosti hän moukarinsa raivossaan, mutta samalla hetkellä jättiläinen linnoituksineen hävisi.
© 1996-2004 Harmaasudet ry