Harmaasusilla käytössä oleva taistelusysteemi on teoriassa kokonaan säännötön. Jonkinlaisia ohjeita tarvitaan silti, jotta taistelu olisi turvallista ja ihmiset suhtautuisivat osumiin samalla tavalla. Monet näistä asioistä tuntuvat monille teistä varmaan itsestään selvyyksiltä, mutta kaikille ne ei ole sitä.
Turvallisuuden takia kaikilla aseilla ovat omat kriteerinsä, jotka pitää täyttää. Miekan terän pitää muistuttaa muodoltaan puoliympyrää, jonka säteen pitää olla ainakin 1 mm. Miekan kärjen muoto ei saa olla pienempi kuin 10-penninen. Koska keihäät ovat tarkoitettuja lähinnä pistämiseen, pitää niillä terä olla ainakin 3 mm. paksu. Keihäitä (eikä muitakaan aseita) ei saa missään tapauksessa heittää. Kirveen terän paksuus pitää olla 4 mm, ja se pitää olla kunnolla kiinni varressa. Aseet eivät saa olla niin lovisia, että niihin muodostuu leikkaava terä. Kaikkien aseiden pitää olla tietenkin myös autenttisia. Keppejä ja sauvoja pitää käyttää kahdella kädellä ja niiden pitää olla tarpeeksi painavia, jotta ne aiheuttaisi vahinkoa, ei kuitenkaan niin painavia, että niitä ei saa pysähdettyä.
Taistelussa on pakko käyttää käsi- ja pääsuojuksia. Jäykät nahkaiset tai rengaspanssarilla päällystetyt hanskat kelpaavat hyviin ensimmäiseen tarkoitukseen. Kypärä tai rengashuppu olisi paras vaihtoehto suojaamaan päätä, mutta koska kaikilla ei ole varaa hankkia sellaista, voidaan käyttää myös paksusta nahasta tehtyä lätsää tai, jollei muuta ole, karvahattua. Suositeltavaa olisi myös torsopanssarin käyttäminen. Rengaspaidan valmistaminen on helppoa ja halpaa, mutta aikaa vievää.
Peleissä taistelija saa käyttää ainoastaan aseita, joiden käytössä heidät on testattu. Treenata taistelija saa millä aseella tahansa.
Kaikki iskut pitää tehdä sillä tavoin, että ne antavat kuvat voimasta, aiheuttamatta kuitenkaan todellista vahinkoa. Iskujen pitää olla tehty siis nopeasti, mutta ilman voimaa. Iskuja ei myöskään saa lyödä perille asti. Kaikki iskut hidastetaan aina ennen osumaa. Pistoissa käsi ei saa mennä lukkoon. Pitää myös muistaa, että pistoissa etäisyyden ja voiman arvointi on paljon vaikeampaa. Parhaassa tapauksessa isku osuu lievästi, sillä tavalla, että vastustaja tuntee sen, mutta ei saa vahinkoa. Haavereita tuskin voidaan kokonaan välttää. Jos joku vahingoittuu oikeasti, pitää ensin tarkastaa, onko haava ensiavun tarpeessa ja otimia sen mukaan. Taistelijoiden pitäisi myös pohtia tilannetta, jossa vahinko sattui, ja selvittää mika vahingon aiheutti, ja mitä voisi tehdä, jotta jatkossa sellaista ei tapahtuisi.
Iskua ottavan pelaajan pitäisi osuman tullessa käyttäytyä tilanteen mukaan. Yleensä isku teräaseesta panssaroimattomaan paikkaan riittää kyseisen osumapaikan käytöstä ainakin käynnissä olevan taistelun ajaksi. Ottaen huomioon keskiajan lääketieteen taso, saattaa pienempikin haava aiheuttaa kuolemat tulehduksen takia, jollei sitä puhdisteta pian. Jollei kyseessä ole koulutettu soturi, yksi osuma riittää siihen, että taistelija lopettaa taistelun. Tavallinen maalaisjuntti ei ole tottunut kestämään kipua sillä tavalla, että voisi jatkaa taistelua, ja osuma laskee myös taistelijan moraalia kovasti. Koulutettu soturi saattaa jatkaa taistelua toisella kädellä, jos toiseen osui, tai maasta, jos jalka meni, mutta siinä vaiheessa, kun hänellä on useampi kuin yksi osumapaikka pahasti haavoittunut, on hän luultavasti shokissa kivun ja veren vuodon takia.
Jollei käytössä ole teräase tai osumapaikka on suojattu, ei voida antaa mitään selviä ohjeita osumaan suhtautumisesta. Pääsääntönä on "Käyttäkää järkeä!" Jollei aseen liikerata ollut kovin lyhyt, pitäisi osuman laskea tulleen täydellä voimalla. Panssaroituunkin osumapaikkaan tullut isku, jollei nyt aiheuta mitään vahinkoa, ainakin sattuu.
Rengaspanssari suojaa kohtalaisen hyvin miekan viiltoja vastaan. Pistoja vastaan - miekasta, keihäästä tai sauvasta - rengaspanssari ei tarjoa niin hyvää suojaa, ja murskaavia iskuja vastaan se ei suojaa melkein ollenkaan.
Jos sattuu todellista vahinkoa, se pelaaja, joka otti iskua, keskeyttää pelin, jos luulee sen olevan tarpeen. Eri tilanne on tietenkin, jos pelaaja on tajuton.
Soturit eivät saa osallistua taistelemiseen ollessaan alkoholin tai vaikuttavan aineen vaikutuksen alaisina.
Niveliin ei saa missään nimeessa tähdätä. Jos niihin kuitenkin tulee osuma, niihin reagoidaan kuin normaaleihin osumiin. Myös lyöntejä päähän pitäisi välttää ja pistot päähän tai nivusiin ovat ehdottomasti kiellettyjä.
Selän takaa ei pitäisi koskaan lyödä päähän, koska toinen taistelija ei ole tietoinen tulevasta lyönnistä. Siksi, esimerkiksi taka-ajo tilanteissa tai isommissa taisteluissa, jos on mahdollisuus lyödä vastustajaa selkään, pitäisi oikeasti lyödä pakaroihin, koska siellä ei ole mitään vaarallista. Tolloin osumaa ottavan pelaajan pitäisi tulkita iskun tulleen päähän. Edestä tulleet osumat, joiden olisi tarkoitus osua päähän, pitäisi lyödä olkapäähän, tai pysäyttää vähän ennen osumaa. Tällaisessa tilanteessa voi toiselle pelaajalle mainita, että lyönti olisi tullut itse asiassa päähän.
Peleissä on tärkeätä muistaa, että yleensä ensimmäisen osuman jälkeen taistelija lopettaa taistelun. Harvemmin taistelu jatkuu kuolemaan saakka. Luovuttaneita ja taistelussa haavoittuneita ei tapeta yleensä, vaan heidät otetaan vangeiksi.