Siankärsämö ja nokkonen

Kautta aikojen ennen modernin lääketieteen kehittymistä ihmiset ovat lääkinneet vaivojaan luonnosta saatavilla aineilla. Kasveista on myös tehty maistuvaa yrttiteetä - ja pulavuoden tullen pistettiin leipään puolet petäjäistä. Tällä palstalla kerrotaan lyhyesti muutamasta kasvista käyttöineen kerrallaan.

Nokkonen

Kaikki tuntevat kiusallisen nokkosen, jonka koskettaminen saa aikaan kirvelyä ja kipua. Tämä johtuu nokkosen poltinkarvoissa olevasta nesteestä, joka kuitenkin häviää kun kasvi kuivataan tai keitetään. Nokkonen on erittäin terveellinen ruokakasvi, sillä se sisältää lukuisia vitamiineja, kivennäisaineita, valkuaisaineita yms.

Jos nokkosta aiotaan ruoaksi, kannattaa kasvia kerätä keväällä, kun versot ovat 10 - 15 cm pituisia. Nokkoset huuhdotaan ja keitetään vähässä vedessä muutaman minuutin ajan, jonka jälkeen ne hienonnetaan. Saatava mössö kelpaa erittäin hyvin keittoihin ja muhennoksiin. Nokkoskeittoa voi valmistaa vaikkapa seuraavasti: Tehdään velli kourallisesta kauraryynejä (tai jauhoja) ja lisätään joukkoon yllä kuvatulla tavalla keitettyä ja hienonnettua nokkosmuhennosta.

Nokkonen käy myös lääkekasvista. Kuivatuista nokkosen lehdistä ja juurista keitetty uute irrottaa hengityselinten limaa ja kiihdyttää virtsaneritystä.

Lisäksi nokkosta voi käyttää kankaanvalmistukseenkin. Nokkoskuiduista valmistettiin erittäin hienoa ja kiiltävää kangasta.

Siankärsämö

Siankärsämö on useimmille tuttu, erittäin hyödyllinen kasvi, jota voi löytää niin pihoilta kuin tienvieriltäkin. Siankärsämön lehdet kelpaavat mausteeksi esim. muhennoksiin ja keittoihin. Maku on voimakas ja suhteellisen karvas, mistä syystä kasviin kannattaa totutella pienissä erissä. Mausteeksi tarkoitetut lehdet kannattaa kerätä varhain keväällä.

Siankärsämö kelpaa myös rohdokseksi. Tällöin kasvia tulisi kerätä kun kukat ovat juuri puhjenneet, mutta eivät vielä ehtineet harmaantua. Kasvi kuivataan ja siitä valmistetaan teetä lisäämällä 1 tl kupilliseen kuumaa vettä ja hauduttamalla kymmenisen minuuttia ja se on hyväksi vatsavaivoihin ja influenssaa vastaan. (Omasta kokemuksestani suosittelen, että siankärsämöteehen lisätään maun parantamiseksi jotain muutakin kasvia, esim. kuivattuja mustaherukan lehtiä tms.)

Siankärsämöuutetta ta tuoreesta kasvista puristettua mehua voi käyttää ulkoisesti märkivien haavojen ja paiseitten kääreissä.

Jos kasvien hyötykäyttö kiinnostaa enemmänkin, kannattaa perehtyä alan kirjallisuuteen. Erittäin hyvänä hyötykasvioppaana mainittakoon Toivo Rautavaaran teos Mihin kasvimme kelpaavat.

Tuntematon, 1.1.1998

Viimeksi muokattu: 4.4.2002