Paasisalo'97
Paasisalo'97 tarkoituksena oli olla 50-70 hengen peli pehmoaseilla, joka sijoittuu vuoteen 1197. Paikkana oli Skotlannissa sijaitseva Carlislen preceptiokartano, jossa oltiin juuri järjestämässä vuotuiset turnajaiset, johon saapuisi kaikenlaista väkeä. Juonittelua, juoruilua, ryöstöjä ja murhia olisi luvassa.
Lauantaina klo 8.02 lähti Kuopioon juna. Mukana oli kuusi sutta ja kasoittain turhaa ja tarpeellista tavaraa. Kannoimme mukanamme mm. kahta latexia ja neljä teräsmiekkaa, 3 rengaspaitaa, 2 teräsmättökilpeä ja yhtä puolijoukkue-telttaa. Junamatka sujui mukavasti jutellen ja nukkuen. Bergiellä ja Willellä oli takana SuoLin hallituksen kokous Turussa, ja he kärsivät hieman unenpuutteesta. Kuopion asemalla oli vastassa Marleenan isä ja hän ystävällisesti kyyditsi osan meistä tavaroineen Paasisaloon. Loput tulivat sitten bussilla. Meillä oli aluksi hieman vaikeuksia löytää pelipaikka, siitä huolimatta että vastassa oli selkeä kyltti jossa luki "Paasisalo". Tässä vaiheessa kello näytti jotain kolmea, neljää. Oli paahtavan kuumaa, ja ainakin allekirjoittaneella hiki virtasi. Kannoimme tavaroita sitten pelialueelle, jonka jälkeen rupesimme ruokkimaan hyttysiä. Kyseisiä itikoita oli todellakin paljon, ja arvatkaa, oliko mukana yhtään ohvia tms.
Loppujen lopuksi hyttyset olivat niitä pienempiä ongelmia. Oli sikäli masentavaa, että siinä viiden aikaan ei ollut vielä yhtään ketään paikalla, ei ainuttakaan peejiitä. Pelin piti alkaa kello 21. Aika kului sitten keskustellen, kiertäen pelipaikkaa ja valmistautumiseen. Pelipaikkalla oli hieno näköala ja taukotupa. Siinä klo 20 aikaan alkoi pelaajia jo saapua. Jaoimme Wolfpack-brosyyreitä ja keskustelimme muun muassa teräsaseista. Alueelle oli vaivaututunut myös paikallisesta radiosta toimittaja, joka haastatteli meitä.
Kello 23 alkoi peli, joka sitten kesti aina aamuyön kello neljään. Peli oli jollain tavalla melko hienokin, mukana oli monia hyviä pelaajia. Löytyi kelttejä, anglo-sakseja, normanneja (me), hunneja (?), ja pikanttina yksityiskohtana bysantista tullut lähettiläs. Peliä pilasi hieman se, että mukana oli vain 30-40 pelaajaa ja suunnilleen kaikilla oli ase. Lisäksi pelaajat off-gameasivat, mikä haittasi eläytymistä. Pelin aikana mm. ryöstettiin monta ihmistä ja muutama kuolikin, mutta mitään erityisen hienoa ja mielenkiintoista pelissä ei ollut. Voidaan sanoa, että Paasisalo'97 oli muistutti melko paljon marppia, mikä ei ole pelkästään positiivista.
Turnajaisetkin sitten oli, johon järjestimme sir Trimpan'in eli Bergien kanssa teräsmättönäytöksen. Hienoinen moka kuitenkin sattui, sillä teräsaseita tuli otettua leiristä pelipaikalle yksi liian vähän, ja niitä sitten juosten haettiin.
Koko sunnuntai kului sitten takaisin matkustamiseen. Odottelimme bussia ja junaa monta tuntia. Kaikki olivat hyvin väsyneitä, sillä unta ei oltu tietenkään saatu piitkään aikaan. Junassa keskusteltiin Harmaasusien uudesta 'outlookista', ja mm. meidän suhteista mundiksiin. Aikomuksena olisi tehdä jokaiselle sitä haluavalle käyntikortti, jota kyseinen henkilö sitten voisi jakaa aina tarpeen tullen. Tämä siis olisi helpompaa kuin brosyyrien jako, sillä käyntikortteja kuljettaa helposti taskussa tai pussissa, kun taas brosyyrit eivät kulje kunnolla missään. Ne antavat myös asiallisemman vaikutelman.
Puhuttiin myös siitä, mitä vastaisimme, kun joku kysyy: "Mitä te teette ja keitä te olette?". Pohdimme, että olisi helpompaa sanoa, että olemme keskiaikaharrastajia, sillä näin paitsi vältytään tarpeelta selittää larpin hienouksia ja ideologiaa kysyjälle, niin myöskin vältetään turhat väärinkäsitykset. On pakko sanoa, että reissu oli tosiaan aika raskas, eikä pelikään ollut kovinkaan suuri, mutta täytyy kuitenkin kiittää pelintekijöitä, sillä oli pelistä ja pelaajista paljon positiivistakin sanottavaa.
© 1996-2004 Harmaasudet ry