Bragin vaimo Idun - jonka nimi tarkoittaa häntä, joka antaa uuden elämän - oli ikuisen nuoruuden omenoiden vartija. Aina, kun jumalat tunsivat vanhuuden merkkejä, pyysivät he Idunilta yhden omenen, joita hän piti aina mukanaan.
Eräänä päivänä olivat Odinn, Loke ja Hoenir - samat kolme jumalaa, jotka loivat ihmisen - kävelyllä Midgardissa. He olivat saaneet saaliikseen härän ja aikoivat paistaa sen. Tuli ei kuitenkaan halunut syttyä, eikä paistamisesta tullut mitään.
Lähellä olevassa puussa istui kotka, joka oli katsellut heidän toimiaan jo hetken. Kun hän huomasi, että jumalat eivät saaneet mitenkään härkäänsä paistettua, tarjoutui hän auttamaan heitä, jos saisi oman osansa lihasta. Jumalat soustuivat ja niin kotka tuli alas puusta ja valmisti paistin. Mutta kun liha oli kypsä, otti hän niin ison palan, että jumalat raivostuivat. Loke hyökkäsi sauvalla kotkan kimppuun, mutta lintu väisti, nappasi sauvasta kiinni ja lensi pois, Loke mukana. Kun he olivat jo korkealla, paljasti kotka olevansa jättiläinen Thiazi. Hän sanoi tappavansa Loken, ellei hän saisi Idunin omenia. Lokella ei ollut muuta mahdollisuutta, kuin luvata jättiläiselle hänen haluamansa omenat.
Viikon kuluttua siitä, kun Loke oli päässyt takaisin Asgardiin, pyysi hän voivansa puhua Idunin kanssa kahdestaan. Hän sanoi, että oli löytänyt Midgardista samanlaisen puun, jossa kasvoi kultaisia omenoita, kuin Idunilla. Idun kiinnostui asiasta ja Loke tajoutui viemään nuoruuden omenoiden varijan paikkaa, jossa puu kasvoi. He lähtivät kahdestaan matkaan ja kävelivät yli Bifrostin - sateenkaarisillan, joka yhdisti Midgardia ja Asgardia. Idunilla oli nuoruuden omenien kori mukana kuten aina.
Edelleen kotkan muodossa, ilmestyi äkkiä näkyviin Thiazi. Hän otti Idunista kiinni ja kantoi hänet pois saliinsa Thrymheimiin. Jonkin ajan kuluttua jumalat huomasivat, että Idun oli kadonnut. Bragi oli surun murtama ja muut jumalat olivat huolissaan omenoista. Pikkuhiljaa alkoivat vanhuuden merkit näkyä kaikissa jumalissa ja huhu siitä, että jumalat eivät pystyisi puolustautumaan enää, oli kantautunut myös jättiläisten korviin. Lopulta jumalat rupesivat epäilee, että Lokella olisi ollut jotain tekemistä asian kanssa. Kun Loke tunnutsi syynsä, uhkasivat muut jumalat häntä kuolemalla, jollei hän hankkisi Idunia sekä nuoruuden omenoita takaisin.
Loke lainasi Freyalta haukan asua, jota oli käyttänyt ennenkin, ja lensi pois etsimään kadonnut jumalatarta. Idun oli istumassa yksin ja kylmissään Thrymheimissa, josta Loke hänet löysikin. Loke sanoi Idunille, että hänen pitäisi tulla mukaan, mutta Idun oli niin kylmissään, ettei hän ymmärtänyt Loken puhetta. Sitten Loke muutti jumalattaren pähkinäksi, ja kantoi hänet suusaan pois. Thiazi huomasi nopeasti ennen pitkään Idunin häviämisen ja lähti metsästämään Lokea. Kun taka-ajo lähestyi Asgardia ja jumalat huomasivat asian, rakensivat he ison nuotion. Kun Loke oli päässty sisään, sytyttivät he nuotion niin, että Thiazin siivet paloivat ja häne tippui maahan, jonka jälkeen jumalat tappoivat hänet.
Näin jumalat saivat takaisin nuoruuteensa ja Lokekin sai pitää henkensä. Thiazin tytär Skadi kuitenkin vannoi kostoa isänsä kuolemasta. Odinn ajattteli viisaammaksi hyvittää jotenkin Thiazin kuolema. Hän loi kuolleen jättiläisen silmistä kaksi tähteä taivaalle ja jumalat antoivat Skadille luvan valita yhden heistä miehekseen. Ainoa ehto oli se, että Skadi joutui tekemään päätöksensä jalkojen perusteella. Jumalat menivät kaikki verhon taakse, siten, että ainoastaan heidän jalkansa näkyivät. Skadi valitsi pitkään, mutta luuli lopulta löytäneensä Balderin jalat. Kun hän sanoi päätöksensä, ilmeni kuitenkin, että jalat kuuluivat Njordille - meren jumalalle.